Vaalipiirit ja paikkamäärät eduskuntavaaleissa 2027
Eduskuntavaaleissa Suomi on jaettu 13 vaalipiiriin, joiden paikkamäärät määräytyvät väkiluvun mukaan. Vuoden 2027 jako vahvistetaan marraskuussa 2026 – tässä vertailukohdaksi vuoden 2023 jako ja paikkojen laskutapa.
Vaalipiirit 2027 ovat samat 13 kuin edellisissä eduskuntavaaleissa, mutta niistä valittavien kansanedustajien määrät voivat muuttua, koska paikat jaetaan vaalipiireille väkiluvun perusteella ennen jokaisia vaaleja. Kaikkiaan eduskuntaan valitaan 200 edustajaa. Tässä jutussa kerrotaan, mitkä vaalipiirit ovat, miten paikat jaetaan, milloin vuoden 2027 jako vahvistetaan ja miten äänet muuttuvat paikoiksi.
Suomen 13 vaalipiiriä
Manner-Suomi on jaettu eduskuntavaaleissa 12 vaalipiiriin, ja Ahvenanmaan maakunta muodostaa oman vaalipiirinsä. Vaalit.fi:n mukaan vaalipiirit ovat Helsingin, Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Ahvenanmaan maakunnan, Hämeen, Pirkanmaan, Kaakkois-Suomen, Savo-Karjalan, Vaasan, Keski-Suomen, Oulun ja Lapin vaalipiiri.
Vaalipiirijako vaikuttaa suoraan äänestäjään. Jokainen voi äänestää vain oman vaalipiirinsä ehdokasta, ja vaalien tulos lasketaan kussakin vaalipiirissä erikseen. Äänestäjän vaalipiiri määräytyy sen mukaan, missä kunnassa hänellä on kotikunta väestötietojärjestelmän mukaan vaaleja edeltävänä määräpäivänä.
Miten paikat jaetaan vaalipiireille?
Ahvenanmaan vaalipiiristä valitaan aina yksi kansanedustaja. Loput 199 paikkaa jaetaan Manner-Suomen vaalipiireille suhteessa siihen, kuinka paljon kussakin vaalipiirissä asuu Suomen kansalaisia verrattuna koko maan Suomen kansalaisiin.
Paikkajaon päättää valtioneuvosto väestötietojärjestelmän tietojen perusteella hyvissä ajoin ennen vaaleja. Vaalit.fi:n mukaan vuoden 2027 eduskuntavaaleja koskeva päätös tehdään marraskuussa 2026, ja se perustuu väestötietoihin 31.10.2026 tilanteen mukaan. Lokakuun alussa 2026 vuoden 2027 paikkamääriä ei siis ole vielä vahvistettu.
Miksi paikkamäärät muuttuvat?
Väestö on keskittynyt vuosi vuodelta suurimpiin kaupunkiseutuihin. Kun vaalipiirin osuus koko maan Suomen kansalaisista kasvaa, se voi saada lisäpaikan, ja väkiluvultaan pienenevä vaalipiiri voi menettää paikan. Muutokset ovat yleensä yhden tai kahden paikan suuruisia, mutta pienessä vaalipiirissä yksikin paikka vaikuttaa paljon siihen, kuinka suuri ääniosuus edustajan valitsemiseen tarvitaan.
Paikkamäärät vuoden 2023 vaaleissa
Koska vuoden 2027 luvut vahvistetaan vasta marraskuussa 2026, alla oleva taulukko kertoo vuoden 2023 eduskuntavaalien jaon. Valtioneuvoston tiedotteen mukaan jako vahvistettiin 10.11.2022, ja se perustui väestötietojärjestelmästä 31.10.2022 poimittuihin tietoihin.
| Vaalipiiri | Paikat 2023 | Muutos vuoteen 2019 |
|---|---|---|
| 01 Helsinki | 23 | +1 |
| 02 Uusimaa | 37 | +1 |
| 03 Varsinais-Suomi | 17 | ±0 |
| 04 Satakunta | 8 | ±0 |
| 05 Ahvenanmaa | 1 | ±0 |
| 06 Häme | 14 | ±0 |
| 07 Pirkanmaa | 20 | +1 |
| 08 Kaakkois-Suomi | 15 | −2 |
| 09 Savo-Karjala | 15 | ±0 |
| 10 Vaasa | 16 | ±0 |
| 11 Keski-Suomi | 10 | ±0 |
| 12 Oulu | 18 | ±0 |
| 13 Lappi | 6 | −1 |
| Yhteensä | 200 |
Vuonna 2023 lisäpaikat saivat Helsinki, Uusimaa ja Pirkanmaa, kun taas Kaakkois-Suomi menetti kaksi paikkaa ja Lappi yhden. Uusimaa on selvästi suurin vaalipiiri, ja Lappi pienin Manner-Suomen vaalipiireistä. Vuoden 2027 jako voi poiketa näistä luvuista.
D’Hondtin menetelmä: miten äänet muuttuvat paikoiksi
Suomessa käytetään suhteellista vaalitapaa, jossa paikat jaetaan vaalipiirin sisällä d’Hondtin menetelmällä. Äänestäjä antaa äänensä yhdelle ehdokkaalle, mutta ääni lasketaan samalla myös tämän puolueen, vaaliliiton tai yhteislistan hyväksi.
- Listan äänet lasketaan yhteen. Kaikkien saman puolueen tai vaaliliiton ehdokkaiden äänet muodostavat listan kokonaisäänimäärän.
- Ehdokkaat järjestetään henkilökohtaisten äänten mukaan. Listan sisällä eniten ääniä saanut on ensimmäisenä, toiseksi eniten saanut toisena ja niin edelleen.
- Lasketaan vertausluvut. Listan ensimmäinen ehdokas saa vertausluvuksi listan koko äänimäärän, toinen puolet siitä, kolmas kolmanneksen ja niin edelleen.
- Paikat jaetaan suurimmille vertausluvuille. Kaikkien listojen ehdokkaat asetetaan vertauslukujen mukaiseen järjestykseen, ja vaalipiirin paikat menevät suurimpien vertauslukujen saajille.
Esimerkki kolmen paikan vaalipiiristä
Kuvitellaan vaalipiiri, josta valitaan kolme edustajaa. Lista A saa 10 000 ääntä, lista B 6 000 ääntä ja lista C 3 000 ääntä.
| Lista | 1. ehdokas (÷1) | 2. ehdokas (÷2) | 3. ehdokas (÷3) |
|---|---|---|---|
| A (10 000) | 10 000 | 5 000 | 3 333 |
| B (6 000) | 6 000 | 3 000 | 2 000 |
| C (3 000) | 3 000 | 1 500 | 1 000 |
Suurimmat vertausluvut ovat 10 000, 6 000 ja 5 000, joten lista A saa kaksi paikkaa ja lista B yhden. Lista C jää ilman paikkaa, vaikka sen ehdokkaat saivat yhteensä 3 000 ääntä. Esimerkki näyttää, miksi pienissä vaalipiireissä pienen puolueen on vaikeampi saada edustajaa: mitä vähemmän paikkoja jaetaan, sitä suurempi ääniosuus paikkaan tarvitaan.
Ahvenanmaa on poikkeus
Ahvenanmaan vaalipiiristä valitaan vain yksi kansanedustaja. Koska jaossa on yksi paikka, sen saa käytännössä eniten ääniä kerännyt lista ja sen eniten henkilökohtaisia ääniä saanut ehdokas. Ahvenanmaalla myös ehdokasasettelu poikkeaa muusta maasta, sillä valitsijayhdistyksen perustamiseen riittää pienempi määrä äänioikeutettuja.
Kun valtioneuvosto vahvistaa vuoden 2027 paikkamäärät marraskuussa 2026, puolueet tietävät tarkalleen, kuinka monesta paikasta kussakin vaalipiirissä kilpaillaan. Vaalipäivänä 18.4.2027 päättyvät eduskuntavaalit 2027 ratkaisevat, miten nämä 200 paikkaa lopulta jakautuvat.
