Pikkujoulujen verotus on työntekijän kannalta yleensä yksinkertaista: työnantajan järjestämä pikkujoulu on verovapaata virkistystoimintaa, kun se on koko henkilökunnan käytettävissä ja sekä laadultaan että arvoltaan tavanomainen ja kohtuullinen. Jos nämä ehdot eivät täyty, etu voi muuttua veronalaiseksi palkaksi. Tässä jutussa käydään läpi, mitä Verohallinnon ohje sanoo kohtuullisuudesta, puolisoista, lahjoista ja virkistysmatkoista pikkujoulukaudella 2026.
Mihin pikkujoulujen verovapaus perustuu?
Tuloverolain 69 §:n mukaan veronalaiseksi tuloksi ei katsota koko henkilökunnan saamaa tavanomaista ja kohtuullista etua työnantajan järjestämästä virkistys- tai harrastustoiminnasta. Henkilökunnan juhlat, kuten pikkujoulut ja kesäjuhlat, kuuluvat tähän virkistystoimintaan. Laki ei aseta virkistystoiminnalle euromääräistä ylärajaa, vaan arvio tehdään tapauskohtaisesti.
Verohallinnon ohjeessa Henkilökuntaedut verotuksessa verovapaudelle on kolme keskeistä edellytystä:
- Työnantaja järjestää tilaisuuden. Rahana maksettu suoritus on aina palkkaa.
- Kollektiivisuus: koko henkilökunnalla on mahdollisuus osallistua.
- Tavanomaisuus ja kohtuullisuus: juhla on sekä laadultaan että arvoltaan tavanomainen.
Koko henkilökunnan on voitava osallistua
Verohallinnon mukaan kollektiivisuuden edellytys täyttyy, kun etu tarjotaan niin, että koko henkilökunnalla on mahdollisuus saada se. Jos osa työntekijöistä jättää juhlan väliin, etu on silti verovapaa niille, jotka osallistuvat.
Eri toimipisteiden juhlat voivat sijaintiin liittyvästä perustellusta syystä olla erilaisia, mutta työnantajan on huolehdittava, että kaikkien saama etu on suurin piirtein samanlainen ja samanarvoinen. Väliin jääneille ei kuitenkaan voi korvata juhlaa erillisellä tapahtumalla säästyneistä rahoista. Ohjeen mukaan tällainen vain tietyille henkilöille kohdennettu etu ei ole kollektiivinen, vaan näiden työntekijöiden palkkaa.
Ohjeen mukaan myös esimerkiksi vuokratyöntekijät tai palkattomasti työskentelevät voivat osallistua yhtiön järjestämään virkistystoimintaan, kuten pikkujouluihin. Laki koskee koko henkilökunnan lisäksi työnantajan palveluksesta eläkkeelle jääneitä, joten heidätkin voi kutsua juhlaan verovapaasti.
Henkilökuntaetu ei ole suoraa korvausta tehdystä työstä. Verohallinnon mukaan etua ei siksi voi käyttää palkanmaksun korvaamiseen, ja se annetaan työntekijälle muuna kuin rahana. Jos työnantaja maksaisi pikkujoulujen sijaan rahaa tai antaisi rahaan verrattavan suorituksen, kyse olisi palkasta.
Mikä on kohtuullinen pikkujoulu?
Tavanomaisuutta ja kohtuullisuutta arvioidaan tapauskohtaisesti. Verohallinnon mukaan lähtökohtana on yleensä edun raha-arvo eli käytännössä työnantajalle tilaisuudesta aiheutuvat kustannukset. Lisäksi huomioidaan edun sisältö. Jos kokonaiskustannukset ovat kohtuuttoman suuret suhteessa osallistuvan henkilökunnan määrään, etu ei ole lain tarkoittamalla tavalla tavanomainen ja kohtuullinen.
Pikkujoulut voi järjestää myös etänä. Veronmaksajain Keskusliiton mukaan työnantaja voi järjestää verovapaata virkistystoimintaa myös virtuaalisesti. Samat kollektiivisuuden ja kohtuullisuuden ehdot pätevät silloinkin.
Puoliso mukana pikkujouluissa
Puolisot ja muut perheenjäsenet eivät kuulu yrityksen henkilökuntaan, jos he eivät itse työskentele yrityksessä. Siksi heille annetut edut ovat Verohallinnon ohjeen mukaan lähtökohtaisesti veronalaista tuloa.
Ohjeessa on kuitenkin poikkeus: työntekijän puoliso voi osallistua työnantajan virkistystoimintana järjestämiin tavanomaisiin tilaisuuksiin, ja ohje mainitsee esimerkkeinä kesä- ja joulujuhlat. Tavanomaiset pikkujoulut, joihin puolisot on kutsuttu, voivat siis olla verovapaita myös puolison osalta.
Lahjat pikkujouluissa
Lahjoja arvioidaan eri kohdan perusteella kuin juhlaa. Tuloverolain 69 § vapauttaa verosta merkkipäivälahjan tai vähäisen muun lahjan, kun se on saatu muuna kuin rahana tai siihen verrattavana suorituksena. Verohallinnon ohjeen mukaan työnantajan suoraan rahana maksama suoritus on palkkaa, vaikka sitä kutsuttaisiin lahjaksi. Samat periaatteet koskevat työnantajan joululahjan verotusta.
Pikkujoulumatkat ja virkistysmatkat
Joskus pikkujoulut järjestetään matkana. Virkistysmatkaa arvioidaan samoilla ehdoilla kuin muutakin virkistystoimintaa: matkan pitää olla koko henkilökunnan käytettävissä ja sekä laadultaan että arvoltaan tavanomainen ja kohtuullinen. Koska arvion lähtökohta on kustannus, matkan kohde, kesto ja hinta vaikuttavat siihen, pidetäänkö etua vielä tavanomaisena. Jos matka katsotaan kohtuuttomaksi, se voidaan verottaa palkkana.
Pikkujoulut eivät myöskään ole sama asia kuin liikunta- ja kulttuurietu. Liikunta- ja kulttuurietu koskee työntekijän omaehtoista harrastamista, ja sillä on oma euromääräinen raja. Veronmaksajain Keskusliiton mukaan raja on 540 euroa vuodessa vuodesta 2026 alkaen. Keskusverolautakunta katsoi ennakkoratkaisussaan KVL:016/2026, ettei kaikki virkistys- ja harrastustoiminta ole säännöksessä tarkoitettua liikunta- ja kulttuuritoimintaa. Ratkaisu ei ole lainvoimainen, koska siitä on valitettu.
Pikkujoulujen verotus tiivistettynä
| Tilanne | Verotus Verohallinnon ohjeen mukaan |
|---|---|
| Tavanomainen pikkujoulu koko henkilökunnalle | Verovapaata virkistystoimintaa |
| Osa jättää juhlan väliin | Verovapaa osallistujille |
| Erillinen juhla vain väliin jääneille säästyneillä rahoilla | Kohdennettu etu on palkkaa |
| Puoliso tavanomaisessa joulujuhlassa | Voi olla verovapaa |
| Muut perheenjäsenelle annetut edut | Lähtökohtaisesti veronalaisia |
| Rahana annettu lahja | Palkkaa |
| Kustannuksiltaan kohtuuton juhla tai matka | Ei tavanomainen ja kohtuullinen etu, voi olla veronalainen |
Rajatapauksissa ratkaisevat yksittäisen juhlan tai matkan sisältö ja kustannukset. Työntekijä, joka haluaa varmistaa juhlan tai matkan verokohtelun, voi kysyä asiasta työnantajaltaan tai Verohallinnolta.