D’Hondtin menetelmä jakaa eduskuntapaikat niin, että jokaisen puolueen tai vaaliliiton ehdokkaat saavat vertausluvut jakamalla ryhmän yhteisen äänimäärän luvuilla 1, 2, 3 ja niin edelleen, ja suurimmat vertausluvut saaneet ehdokkaat valitaan. Laskenta tehdään erikseen jokaisessa vaalipiirissä. Seuraavissa eduskuntavaaleissa sunnuntaina 18.4.2027 valitaan jälleen 200 kansanedustajaa 13 vaalipiiristä.
Paikat jaetaan ensin vaalipiireille
Ennen vaaleja ratkaistaan, montako edustajaa kustakin vaalipiiristä valitaan. Oikeusministeriön julkaisun Suomen vaalijärjestelmä mukaan paikkamäärä perustuu vaalipiirissä asuvien Suomen kansalaisten lukumäärään noin puoli vuotta ennen vaaleja. Ahvenanmaan vaalipiiristä valitaan kuitenkin aina yksi kansanedustaja väkiluvusta riippumatta.
Vaalipiirien koot vaihtelevat paljon. Vuoden 2023 vaaleissa valtioneuvoston asetuksen 888/2022 mukaan Uudeltamaalta valittiin 37 ja Lapista 6 kansanedustajaa. Ylen 2.11.2026 julkaiseman uutisen mukaan alustavan laskelman perusteella vuoden 2027 vaaleissa Varsinais-Suomi saa yhden paikan lisää ja Häme menettää yhden, muissa vaalipiireissä määrät pysyvät ennallaan. Valtioneuvosto vahvistaa lopulliset vaalipiirien paikkamäärät ennen vaaleja.
Näin vertausluvut lasketaan
Äänestäjä äänestää aina yksittäistä ehdokasta, mutta ääni lasketaan myös ehdokkaan puolueelle tai vaaliliitolle. Vaalilain (714/1998) 88–91 §:n mukaan laskenta etenee näin:
- Puolueen, vaaliliiton tai valitsijayhdistysten yhteislistan kaikkien ehdokkaiden äänet lasketaan yhteen.
- Ryhmän ehdokkaat asetetaan järjestykseen omien henkilökohtaisten äänimääriensä mukaan.
- Ensimmäinen saa vertausluvukseen ryhmän koko äänimäärän, toinen puolet, kolmas kolmanneksen ja niin edelleen.
- Kaikkien ryhmien ehdokkaat asetetaan vertauslukujen mukaiseen järjestykseen, ja listan kärjestä valitaan niin monta kuin vaalipiiristä valitaan edustajia.
- Jos vertausluvut tai äänimäärät ovat yhtä suuret, järjestys ratkaistaan arvalla.
Vertausluku ei siis ole ehdokkaan oma äänimäärä. Henkilökohtaiset äänet ratkaisevat vain järjestyksen oman ryhmän sisällä, ja ryhmän yhteinen äänimäärä ratkaisee, montako paikkaa ryhmä saa.
Laskuesimerkki: kuuden paikan vaalipiiri
Kuvitellaan vaalipiiri, josta valitaan kuusi edustajaa, saman verran kuin Lapista vuonna 2023. Neljä puoluetta saa yhteensä 70 000 ääntä: A 30 000, B 19 000, C 12 000 ja D 9 000. Luvut ovat keksittyjä, ja laskelma on tehty tietokoneohjelmalla.
| Puolue (ääniosuus) | 1. ehdokas (/1) | 2. ehdokas (/2) | 3. ehdokas (/3) | Paikat |
|---|---|---|---|---|
| A (42,9 %) | 30 000 | 15 000 | 10 000 | 3 |
| B (27,1 %) | 19 000 | 9 500 | 6 333 | 2 |
| C (17,1 %) | 12 000 | 6 000 | 4 000 | 1 |
| D (12,9 %) | 9 000 | 4 500 | 3 000 | 0 |
Kuusi suurinta vertauslukua ovat 30 000 (A), 19 000 (B), 15 000 (A), 12 000 (C), 10 000 (A) ja 9 500 (B). Puolue A saa kolme paikkaa, B kaksi ja C yhden. Puolue D jää ilman paikkaa, koska sen paras vertausluku 9 000 jää niukasti B:n toisen ehdokkaan luvusta 9 500. Esimerkissä A saa 42,9 prosentin ääniosuudella puolet paikoista.
Miten vaaliliitto muuttaa tulosta?
Puolueet voivat muodostaa keskenään vaaliliiton, jota kohdellaan laskennassa yhtenä ryhmänä. Jos C ja D olisivat esimerkissä vaaliliitossa, niiden yhteinen äänimäärä olisi 21 000. Liiton ensimmäinen ehdokas saisi vertausluvun 21 000 ja toinen 10 500. Kuusi suurinta vertauslukua olisivat silloin 30 000, 21 000, 19 000, 15 000, 10 500 ja 10 000. Vaaliliitto saisi kaksi paikkaa, A edelleen kolme ja B enää yhden.
Vaaliliiton sisällä paikat menevät eniten henkilökohtaisia ääniä saaneille ehdokkaille puolueesta riippumatta. Liiton pienemmän puolueen äänet voivat siis auttaa suuremman puolueen ehdokasta läpi, tai päinvastoin.
Miksi vaalipiirin koko vaikuttaa?
Vaalilain laskentasäännöissä ei ole erillistä prosenttikynnystä, mutta pienessä vaalipiirissä paikan saaminen vaatii suuremman ääniosuuden. Kun samat ääniosuudet lasketaan 37 paikan vaalipiiriin, tulos muuttuu:
| Puolue | Ääniosuus | Paikat, 6 paikan vaalipiiri | Paikat, 37 paikan vaalipiiri |
|---|---|---|---|
| A | 42,9 % | 3 | 16 |
| B | 27,1 % | 2 | 10 |
| C | 17,1 % | 1 | 6 |
| D | 12,9 % | 0 | 5 |
Puolue D jää pienessä vaalipiirissä ilman edustajaa lähes 13 prosentin kannatuksella, mutta suuressa vaalipiirissä sama osuus tuo viisi paikkaa. Pienissä vaalipiireissä pienten puolueiden äänet jäävät siksi useammin ilman edustajaa, mikä on yksi syy vaaliliittojen solmimiseen. Ahvenanmaalla, josta valitaan vain yksi edustaja, paikan saa suurimman ryhmän eniten ääniä saanut ehdokas.
Menetelmä selittää myös, miksi ehdokas voi jäädä ulos, vaikka hän sai enemmän henkilökohtaisia ääniä kuin joku toisen puolueen valituista: ratkaisevaa on ryhmän yhteinen äänimäärä. Samalla tavalla ratkesi myös eduskuntavaalien 2023 tulos. Kun eduskuntavaaleissa 2027 äänestetään, jokainen ehdokkaalle annettu ääni kasvattaa siis myös hänen puolueensa tai vaaliliittonsa yhteistä äänimäärää.