Hirvikolarit syksyllä: miksi riski kasvaa ja miten toimia kolarin jälkeen
Pimenevät illat, hirvieläinten kiima-aika ja vilkas liikkuminen nostavat syksyllä riistakolarien riskiä. Kokosimme tilastot ja ohjeet, miten hirvikolarin voi välttää ja miten kolarin jälkeen toimitaan.
Hirvikolari on yksi syksyn pimeiden iltojen suurimmista liikenneriskeistä, ja riistaonnettomuuksia sattuu eniten juuri syksyllä. Hirvieläimet liikkuvat nyt paljon, ja samaan aikaan valoisa aika lyhenee nopeasti. Kokosimme tuoreet tilastot sekä ohjeet siitä, miten törmäyksen voi välttää ja miten kolarin jälkeen toimitaan.
Riistaonnettomuuksia yli 13 000 vuodessa
Tilastokeskuksen mukaan Manner-Suomen tieliikenteessä sattui vuonna 2025 kaikkiaan 13 291 riistaonnettomuutta. Selvästi suurin osa niistä oli valkohäntäpeura- ja metsäkauriskolareita, mutta hirvikolareitakin kirjattiin lähes kaksituhatta. Tilastokeskus huomauttaa, että vuosilta 2024 ja 2025 tietoja ei ole saatu kaikista kunnista, joten todellinen määrä voi olla suurempi.
| Eläinlaji | Riistaonnettomuudet 2025 |
|---|---|
| Valkohäntäpeura | 6 364 |
| Metsäkauris | 4 948 |
| Hirvi | 1 814 |
| Muut (metsäpeura, villisika, kuusipeura) | 165 |
| Yhteensä | 13 291 |
Vilkkain kuukausi oli marraskuu, jolloin riistaonnettomuuksia kirjattiin 2 025 eli lähes kuudesosa koko vuoden määrästä. Alueellisesti eniten onnettomuuksia sattui Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla, joiden osuus oli yhteensä lähes puolet kaikista riistaonnettomuuksista.
Hirvi on vaarallisin
Valkohäntäpeurakolareita sattuu moninkertaisesti hirvikolareihin verrattuna, mutta seuraukset ovat hirven kohdalla huomattavasti vakavampia. Liikenneturvan mukaan vuoden 2025 riistaonnettomuuksissa kuoli viisi ihmistä, joista neljä hirvikolareissa. Loukkaantuneita oli 133, ja heistä 81 prosenttia loukkaantui hirvikolarissa.
Valkohäntäpeura vai hirvi?
Ero johtuu eläinten koosta. Aikuinen hirvi on suuri ja pitkäjalkainen, joten henkilöauton keula osuu usein sen jalkoihin ja raskas ruho iskeytyy tuulilasiin ja katolle. Valkohäntäpeura on selvästi pienempi, ja törmäys vaurioittaa yleensä ennen kaikkea auton keulaa. Peurakolarikin voi silti olla vaarallinen, jos kuljettaja yrittää väistää äkillisesti ja auto suistuu tieltä.
Miksi hirvikolarin riski kasvaa syksyllä?
Syksyn riskiä nostaa usean tekijän yhdistelmä. Liikenneturvan mukaan hirvien liikkeelle lähtö liittyy siirtymiseen kesälaitumilta talvilaitumille ja erityisesti syksyn kiima-aikaan. Liikenneturvan tietojen mukaan lähes 30 prosenttia hirvionnettomuuksista sattuu syys–lokakuussa.
- Pimeys. Lähes kaksi kolmasosaa hirvionnettomuuksista tapahtuu hämärässä tai pimeässä. Vaarallisinta aikaa ovat tunti ennen auringonnousua ja tunti auringonlaskun jälkeen, jolloin hirvet ovat aktiivisimmillaan ja näkyvyys huonoimmillaan.
- Kiima-aika. Kiima-aikaan hirvet ovat liikkeellä tavallista enemmän, myös teiden lähellä.
- Metsästyskausi. Suomen riistakeskuksen mukaan valkohäntäpeuran varsinainen metsästysaika alkoi lauantaina 26.9.2026, ja hirven metsästys alkaa pohjoisessa 3.10. ja muualla Suomessa 10.10.2026. Lapissa, Kuusamossa ja Taivalkoskella hirvijahtiin päästiin jo syyskuun alussa. Metsästyskausi osuu siis samaan aikaan, kun hirvieläimet muutenkin liikkuvat paljon.
Näin vältät hirvikolarin
- Hidasta riistavaroitusmerkkien kohdalla. Merkit on sijoitettu paikkoihin, joissa eläimiä tiedetään liikkuvan. Pienikin nopeuden lasku lyhentää jarrutusmatkaa ja lieventää törmäyksen seurauksia.
- Käytä kaukovaloja. Kaukovalot paljastavat tienpientareella liikkuvan eläimen aiemmin. Muista vaihtaa lähivaloihin vastaantulijan kohdalla.
- Tarkkaile tienvarsia. Erityistä huolellisuutta vaativat kohdat, joissa metsä ulottuu lähelle tietä, sekä riista-aitojen päät.
- Jarruta heti. Jos tiellä tai pientareella näkyy jotain epätavallista, jarruta ajoissa. Äkkinäinen väistöliike voi viedä auton ulos tieltä tai vastaantulevien kaistalle.
- Varaudu toiseen eläimeen. Kun eläin on ylittänyt tien, hidasta edelleen: sen perässä voi tulla toinen.
Riistavaroitukset ja keli kannattaa tarkistaa ennen matkaa
Syksyllä ajoon lähtevän kannattaa varautua siihen, että pimeä, märkä ja myöhemmin liukas tie pidentää jarrutusmatkaa entisestään. Kun näkyvyyttä heikentävät vielä sade ja vastaantulijoiden valot, tienpientareella seisova hirvi erottuu vasta viime hetkellä. Pitkällä matkalla säännölliset tauot pitävät vireystilan hyvänä, ja väsyneenä hämärän aikaan ajamista kannattaa välttää.
Hirvieläinten liikkuminen jatkuu vilkkaana koko syksyn ja alkutalven. Siksi tuttukin kotimatka voi yllättää, jos metsänreunasta astuu tielle eläin juuri, kun auringonlaskusta on kulunut tunti.
Mitä tehdä hirvikolarin jälkeen?
Suomen riistakeskuksen ohjeiden mukaan tärkeintä on ensin estää lisäonnettomuudet. Toimi näin:
- Varoita muuta liikennettä. Laita hätävilkut päälle ja aseta varoituskolmio 200–300 metrin päähän onnettomuuspaikasta.
- Auta loukkaantuneita ja soita 112. Kolari, jossa toisena osapuolena on hirvieläin (hirvi, valkohäntäpeura, kuusipeura, metsäpeura tai metsäkauris), villisika tai suurpeto, on aina ilmoitettava poliisille hätänumeroon 112.
- Merkitse kolaripaikka. Kiinnitä riistakolarimerkki tai muu näkyvä merkki esimerkiksi kaiteeseen tai puuhun kohtaan, jossa eläin poistui tieltä. Kerro hätäkeskukselle tarkka paikkakuvaus.
- Älä lähde seuraamaan eläintä. Poliisi välittää tehtävän yleensä SRVA-toimijoille, jotka etsivät loukkaantuneen eläimen ja lopettavat sen tarvittaessa.
- Älä ota kuollutta eläintä. Kuolleet hirvieläimet kuuluvat alueen riistanhoitoyhdistykselle, ja ruhon luvaton ottaminen on varkaus.
- Ilmoita vakuutusyhtiölle. Auton vauriot kannattaa ilmoittaa omaan vakuutusyhtiöön mahdollisimman pian.
Jos kolarin toisena osapuolena on villisika tai karhu, autosta ei pidä poistua, sillä loukkaantunut eläin voi käyttäytyä vaarallisesti. Jos auto on ajokunnossa, sillä voi ajaa noin 200 metriä eteenpäin ennen kuin paikka merkitään ja viranomaisille soitetaan.
