Sunnuntai 22.11.2026
Tuoreimmat
Arki

Pakkasraja: milloin lasten ei tarvitse mennä ulos tai kouluun pakkasella?

Suomessa ei ole valtakunnallista, lakiin perustuvaa pakkasrajaa, jonka jälkeen lasten ei tarvitsisi mennä kouluun tai ulos. Kouluissa ja päiväkodeissa ulkoilun rajat päätetään paikallisesti: osalla kouluista on järjestyssäännöissä kirjattu asteluku, toiset harkitsevat tilanteen mukaan lämpötilan ja tuulen perusteella. Kouluun lähtemisestä pakkasaamuna vastaa käytännössä huoltaja.

Kuka päättää pakkasrajasta?

Perusopetuksessa käytännöistä päättää opetuksen järjestäjä eli yleensä kunta ja sen koulut. Valtakunnallisia määräyksiä siitä, missä lämpötilassa välitunnit pidetään sisällä tai koulu suljetaan, ei ole. Siksi rajat vaihtelevat koulusta toiseen, ja samassakin kaupungissa eri kouluilla voi olla eri käytäntö.

Myöskään poissaoloista ei ole erillistä pakkassääntöä. Opetushallituksen mukaan opetuksen järjestäjä päättää poissaolokäytännöistä, ja huoltaja voi anoa lapselleen vapautusta opetuksesta opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Jos lapsi jää kovalla pakkasella kotiin, siitä kannattaa siis ilmoittaa koululle sen ohjeiden mukaisesti, kuten minkä tahansa muun poissaolon kohdalla.

Välitunnit: esimerkkejä koulujen rajoista

Koska yhteistä pakkasrajaa ei ole, oman lapsen koulun käytäntö selviää järjestyssäännöistä, lukuvuositiedotteesta tai kysymällä koululta. Muutama esimerkki julkisista lähteistä:

Esimerkit kertovat vain kyseisten koulujen käytännöstä, eivät kaupungin yhteisestä linjasta. Monessa koulussa rajaa myös joustetaan tuulen, kosteuden ja ulkoilun keston mukaan.

Päiväkodit: ulkoillaan yleensä lyhyemmin

Varhaiskasvatuksessa kiinteää astelukua on vielä harvemmin. Helsingin varhaiskasvatuksen aluepäällikkö totesi Ylen samassa jutussa, että yhtä oikeaa pakkasrajaa ei ole määritelty, vaan henkilökunta arvioi tilannetta ja seuraa erityisesti sitä, miten tuuli vaikuttaa pakkasen purevuuteen. Ulkoilemaan pyritään joka päivä, mutta kovalla pakkasella ja tuulella ulkoleikit lyhenevät. Pienimmät lapset liikkuvat vähemmän ja jäähtyvät siksi nopeammin, mikä otetaan huomioon ulkoilun pituudessa.

Koulumatkat ja koulukuljetus pakkasella

Koulumatkasta pakkasella päättää käytännössä huoltaja, joka tuntee lapsen reitin, iän ja varusteet. Perusopetuslain 32 §:n mukaan kunta järjestää maksuttoman kuljetuksen, jos koulumatka on yli viisi kilometriä tai jos matka on oppilaalle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Pakkasrajaa laki ei aseta. Päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia, ja 13 vuotta täyttäneillä enintään kolme tuntia.

Kuljetusoppilaiden kohdalla pakkasaamuna kannattaa huomioida odotusaika pysäkillä. Talven pimeinä aamuina koulumatkalla tarvitaan lisäksi heijastin.

Pakkasen purevuus: miksi tuuli ratkaisee

Pelkkä lämpömittarin lukema ei kerro kaikkea. Ilmatieteen laitoksen mukaan pakkasen purevuuteen vaikuttavat eniten lämpötila ja tuulen voimakkuus, ja lisäksi kostea ilma ja auringon puuttuminen voivat saada pakkasen tuntumaan kylmemmältä. Siksi tuulinen sää voi tehdä lievemmästäkin pakkasesta ulkoilun kannalta hankalamman kuin tyyni ja kylmempi päivä.

Ilmatieteen laitos antaa pakkasvaroituksia, joiden rajat ovat eri osissa maata erilaiset. Varoituksessa voidaan käyttää lämpötilan sijaan myös pakkasen purevuusindeksiä, joka huomioi tuulen.

AlueKeltainen varoitusOranssi varoitusPunainen varoitus
Maan eteläosaalle −20 °C−30 °C−35 °C
Maan keskiosaalle −25 °C−35 °C−40 °C
Maan pohjoisosaalle −30 °C−40 °C−45 °C

Pakkasvaroitukset eivät itsessään velvoita kouluja tai päiväkoteja mihinkään, mutta ne ovat hyvä yhteinen mittari. Ilmatieteen laitos nimeää vauvat ja pienet lapset yhdeksi riskiryhmistä, joille varoitukset on suunnattu.

Entä aikuisten ulkotyö pakkasella?

Myöskään työelämässä ei ole pakkasrajaa, jonka jälkeen ulkotyöt loppuisivat. Työsuojeluhallinnon mukaan lämpöoloille ei ole säädetty sitovia raja-arvoja. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on kuitenkin selvitettävä työympäristön haitta- ja vaaratekijät, myös lämpöolot, ja järjestettävä työ niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa terveydelle.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi seuraavia keinoja:

  • kylmän riskit arvioidaan osana työpaikan riskienarviointia ja työterveyshuollon työpaikkaselvitystä
  • jos olosuhteita ei voi teknisesti parantaa, kylmäaltistusta katkaistaan tauoilla
  • työntekijä ilmoittaa merkittävistä olosuhdepoikkeamista esihenkilölle ja työsuojeluvaltuutetulle.

Työsuojeluhallinnon mukaan paleltumia voi syntyä jo, kun ympäristön lämpötila laskee alle nollan, ja tuuli, kosteus sekä paikallaan oleminen lisäävät riskiä. Ulkotöitä tehdään esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa sekä rakennusalalla.

Näin toimit pakkasaamuna

Tarkista lapsen koulun tai päiväkodin oma käytäntö järjestyssäännöistä tai Wilmasta jo ennen kovimpia pakkasia, ja seuraa Ilmatieteen laitoksen varoituksia. Jos päätät pitää lapsen kotona, ilmoita poissaolosta koulun ohjeen mukaan. Talven aikataulut, kuten talviloma 2027, kannattaa tarkistaa samalla.

Lisää: Arki