Revontulet Suomessa: milloin ja missä ne näkee parhaiten
Revontulikausi on alkanut, ja syksyn pimenevät yöt tarjoavat hyvän tilaisuuden nähdä taivaan valoja. Kokosimme, missä ja milloin revontulia kannattaa etsiä ja miten ennustetta seurataan.
Revontulet ovat syksyn ja talven hienoimpia luonnonilmiöitä, ja pohjoisessa Suomessa niitä voi nähdä hyvin usein. Kun yöt pimenevät syyskuussa, alkaa revontulikausi, joka jatkuu pitkälle kevääseen. Näkemisen mahdollisuus riippuu kuitenkin paljon siitä, missä päin Suomea olet, millainen pilvitilanne on ja kuinka aktiivinen avaruussää on.
Mitä revontulet ovat?
Auringosta virtaa jatkuvasti hiukkasia avaruuteen, ja osa niistä päätyy Maan ilmakehään. Ilmatieteen laitoksen mukaan revontulet syntyvät noin 100–200 kilometrin korkeudella, kun yläilmakehään satavat elektronit törmäävät happiatomeihin ja typpimolekyyleihin. Törmäys virittää atomit ja molekyylit, ja kun ne palaavat perustilaansa, vapautuu energiaa valona – samaan tapaan kuin loisteputkessa.
Revontulten värit kertovat, mikä kaasu valoa tuottaa. Happiatomit synnyttävät tavallisimman vihreän sekä punaisen valon, kun taas typpimolekyylit tuottavat sinertäviä ja violetteja sävyjä.
Missä päin Suomea revontulet näkyvät?
Mitä pohjoisempana olet, sitä paremmat ovat mahdollisuudet. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan revontulia esiintyy pimeänä vuodenaikana Kilpisjärven seudulla kolmena yönä neljästä, kun taas Helsingin seudulla vain noin yhtenä yönä kuukaudessa.
| Alue | Revontulia keskimäärin |
|---|---|
| Kilpisjärvi, Pohjois-Lappi | kolmena yönä neljästä (noin 75 % öistä) |
| Utsjoki | noin 10 prosenttiyksikköä harvemmin kuin Kilpisjärvellä |
| Sodankylä | noin joka toinen yö |
| Oulu–Kuusamo | noin joka neljäs yö |
| Helsinki, etelärannikko | noin yksi yö kuukaudessa |
Luvut kertovat, kuinka usein revontulia esiintyy taivaalla. Näkyminen vaatii lisäksi pimeän ja pilvettömän taivaan, joten todellisuudessa havaintokertoja on vähemmän. Etelä-Suomessa revontulet näkyvät yleensä matalalla pohjoisella taivaalla, ja kirkkaimmat näytökset voivat ulottua korkealle vain voimakkaiden magneettisten myrskyjen aikana.
Milloin revontulia kannattaa etsiä?
Syyskuusta maaliskuuhun
Revontulia esiintyy ympäri vuoden, mutta Suomen valoisina kesäöinä niitä ei näe. Käytännössä katselukausi kestää syyskuusta maaliskuuhun, jolloin yöt ovat riittävän pimeitä. Tilastollisesti revontulia on hieman enemmän syys- ja kevätpäiväntasauksen tienoilla, eli syys–lokakuussa ja maaliskuussa. Maaliskuu on usein hyvä kuukausi myös siksi, että taivas on silloin keskimäärin selkeämpi kuin syksyllä.
Keskiyön molemmin puolin
Paras katseluaika on tunnit keskiyön molemmin puolin. Ilmatieteen laitoksen mukaan revontulet ovat yleisimpiä noin kello 23.30 Suomen aikaa, mutta Lapissa todennäköisyys on yli 50 prosenttia jo iltayhdeksältä. Magneettisen myrskyn aikana taivaalle kannattaa katsoa heti pimeän tultua.
Näin seuraat revontuliennustetta
Ilmatieteen laitoksen revontulet ja avaruussää -sivu kertoo, kuinka todennäköisiä revontulet ovat eri puolilla Suomea, ja näyttää magneettikentän vaihtelut viimeisen vuorokauden ajalta. Ennusteen tulkintaohjeen mukaan todennäköisyys ilmoitetaan sanallisesti asteikolla pieni, pienehkö, kohtalainen ja suuri, koska prosenttiluku vaihtelisi aina leveyspiirin mukaan. Ennuste koskee erityisesti Rovaniemen eteläpuolista Suomea, sillä Lapissa revontulia näkyy usein myös rauhallisen avaruussään aikana.
Pitkään käytössä ollut Auroras Now! -palvelu näyttää revontuliaktiivisuutta magnetometriasemien mittausten perusteella. Ilmatieteen laitos kertoi vuonna 2021, että Suomen alueellisen avaruussääkeskuksen uusi verkkopalvelu korvaa vähitellen teknisesti vanhentuneen Auroras Now! -palvelun. Uusi palvelu tarjoaa reaaliaikaisia havaintoja, kuten mitattuun magneettikentän muutokseen perustuvan revontuli-indeksin.
Mikä on Kp-indeksi?
Monissa kansainvälisissä revontulisovelluksissa näkyy Kp-indeksi. Se kuvaa maapallon magneettikentän häiriöiden voimakkuutta asteikolla 0–9. Mitä suurempi luku, sitä voimakkaampi häiriö ja sitä etelämpänä revontulia voi nähdä. Kun Kp on 5 tai suurempi, tilannetta kutsutaan geomagneettiseksi myrskyksi. Kp-indeksi on maailmanlaajuinen keskiarvo, joten Suomen omien mittausasemien lukemat kertovat paikallisesta tilanteesta usein tarkemmin.
Revontulia ei voi ennustaa kovin pitkälle. Auringon purkauksen hiukkaspilvi saapuu Maahan tyypillisesti muutamassa päivässä, mutta tarkempi ennuste perustuu aurinkotuulen mittauksiin, jotka antavat varoitusaikaa puolesta tunnista muutamaan tuntiin. Auringon aktiivisuus vaihtelee noin 11 vuoden jaksoissa. Ilmatieteen laitoksen mukaan nykyisen, 25. auringonpilkkujakson huipun on arvioitu osuvan vuosille 2023–2026, joten aktiivisuus on ollut viime vuosina korkealla.
Vinkit revontulten katseluun
- Etsi pimeä paikka. Kaupunkien valosaaste himmentää revontulet helposti. Hakeudu aukealle paikalle, josta näkee pohjoiseen, esimerkiksi järven rantaan tai pellon laitaan.
- Tarkista pilvisyys. Voimakkainkaan näytös ei näy pilvien läpi. Sääennusteen pilvisyyskartta on yhtä tärkeä kuin revontuliennuste.
- Anna silmien tottua. Vältä puhelimen kirkasta näyttöä, jotta silmät sopeutuvat pimeään.
- Pukeudu lämpimästi. Odottelu voi kestää tunteja, ja syysyötkin voivat olla pakkasella.
Revontulten kuvaamisen perusteet
Ilmatieteen laitoksen kuvausvinkkien mukaan revontulten kuvaamiseen tarvitaan kamera, jonka asetuksia voi säätää käsin, sekä jalusta. Laukaisuun kannattaa käyttää kaukolaukaisinta tai itselaukaisinta, jotta kamera ei tärähdä.
- Käytä laajakulmaobjektiivia.
- Säädä tarkennus käsin äärettömään.
- Valitse suurin mahdollinen aukko eli pienin f-luku ja korkea ISO-herkkyys.
- Aseta valkotasapaino päivänvaloon.
- Kokeile valotusaikaa: aloitukseksi sopii noin neljä sekuntia. Nopeasti liikkuvat revontulet vaativat lyhyemmän valotuksen.
Myös monissa uusissa älypuhelimissa on yökuvaustila, jolla revontulia voi tallentaa. Puhelin kannattaa silloin tukea jalustalle tai tukevaa alustaa vasten.
